Tilat

 

Kotitila.fi tekee yhteistyötä maukasta, puhdasta ja reilua lähi- ja luomulihaa tuottavien tilojen kanssa. Eläinten hyvinvointi ja kestävä kehitys eri muodoissaan ovat tuottajakumppaneillemme sydämen asioita. Voit tutustua tuottajakumppaneihimme tällä sivulla.


Hemmanet


Hemmanet on laidunkalkkunoiden kasvattamiseen erikoistunut maatila Närpiöstä


Hemmanet kasvattaa free range -kalkkunoita, jotka laiduntavat vapaana kesäkauden 10 000 neliön kokoisella laitumella. Tilalla on ollut kalkkunoita jo 14 vuoden ajan, ja Hemmanet on ensimmäinen suomalainen laidunkalkkunoiden kasvattaja. Tila on tehnyt uraauurtavaa työtä laidunkalkkunoiden kasvatuksessa yhdessä kalkkunantuotannon johtavien asiantuntijoiden sekä eläinlääkärien kanssa.


Hemmanetin kalkkunat saavat itse valita ovatko ne laidunkauden aikana sisällä sääsuojassa vai ulkona laitumella. Sääsuojassa kalkkunoilla on tarjolla puhdasta vettä ja ruokaa.  Rehu koostuu tilan omasta viljasta sekoitettuna kalkkunoille tarkoitettuun ravintotiivisteeseen. Laidunnettuaan kesän kalkkunat ovat kasvaneet suuriksi ja vahvoiksi ja niiden liha on hyvin laadukasta ja maukasta.

 

 

Herrakunnan Lammas

 

Herrakunnan Lammas on eettiseen karitsanlihantuotantoon erikoistunut maatila Vihdin Herrakunnalta.

 

Herrakunnan tilalla tuotetaan maukasta ja huippulaadukasta karitsanlihaa. Tuotannossa kiinnitetään erityistä huomiota eläinten hyvinvointiin ja rehun laatuun. Jaakko Jussilan ja Sari Jaakolan isännöimän tilan toiminta aloitettiin vuonna 2010, jolloin ensimmäiset lampaat tulivat tilalle. Valtaosa tilan lampaista on Suomen alkuperäisrotuihin lukeutuvaa kainuunharmasta, jonka liha on hienosyistä ja vähärasvaista. Kainuunharmas on harvinainen rotu, joka oli jo katoamassa sukupuuttoon, mutta kanta on määrätietoisella työllä saatu elvytettyä. Lisäksi tilalla on valkoisia ja ruskeita suomenlampaita.

 

Kausituotteena tilalla kasvatetaan laadukasta laidunvasikkaa. Vasikat kasvavat lajinmukaisesti pelto- ja luonnonlaitumilla sekä merenrantaniityillä laiduntamalla yhdessä lampaiden kanssa. Vasikat käyskentelevät vapaina koko kesän. Tällä tavoin vasikoille tarjotaan erittäin vapaa ja lajinmukainen elinympäristö. Tilalla suositaan alkuperäisrotuja myös vasikankasvatuksessa. Pääosa tilan vasikoista on länsisuomenkarjaa tai lapinlehmiä. Vapaana laiduntavan vasikan liha on rasvatonta, maukasta ja mureaa.



Kuorttisen luomukanala


Kuorttisen luomukanala on keskittynyt tuottamaan laadukkaita luomukananmunia.


Kuorttisen luomukanala sijaitsee Partalan kylässä, Lappeenrannan kupeessa. Tila on perustettu vuonna 1925, jolloin nimi oli Malmin siitoskanala ja toiminta oli keskittynyt pääosin siitoskanojen tuottamiseen. Nyt kolme sukupolvea myöhemmin, nimi on vaihdettu Kuorttisen luomukanalaksi. Maatalousyhtymän osakkaina toimii Juha, Satu-Anne, Aki ja Lassi Kuorttinen. Luomutuotanto on tilalla aloitettu vuonna 1998.

Kananmunia tuotetaan luomutuotannon mukaan, jolloin tuotantoketju on läpinäkyvä ja luotettava. Kanojen hyvinvointia ja terveyttä pyritään edistämään hyvällä hoidolla, laadukkaalla luomurehulla, kanojen jaloittelulla ja kesäaikaan laiduntamisella, väljillä elinolosuhteilla ja pitämällä huolta kanalan puhtaudesta sekä kunnosta.  

Kaikissa tilan kanaloissa on ikkunat, joiden kautta kanat saavat auringonvaloa läpi vuoden. Kanaloissa on pehkualueet, joissa kanat voivat kuopsuttaa ja kylpeä. Kesäisin kanat pääsevät ulos  ja niitä ruokitaan laadukkaalla luomurehulla. Kanat nukkuvat puuorsilla ja niillä on pesät, joihin ne munivat. Munat vierivät pesän takana olevalle hihnalle, joista ne kerätään kennoihin käsin.  

 



Laidun Hereford


Etelä-pohjanmaalaiset maatilat Toija, Harju ja Tanner markkinoivat tuottamaansa hereford-lihaa yhteisellä Laidun Hereford -nimellä. Kolmikkoa yhdistää hereford-rodun lisäksi sitoutuminen eettiseen kasvatukseen.

 

Eläimet hoivataan vasikasta aikuiseksi keskittyen niiden hyvinvointiin ja eläintä kunnioittavaan kohteluun loppuun saakka. Eläimet saavat käyttäytyä mahdollisimman luonnonmukaisesti: laumat laiduntavat ulkona toukokuusta marraskuuhun ja emot saavat hoitaa vasikoitaan laitumella koko kesän.

 

Antti ja Maija Toijan tila sijaitsee Kauhajoen Kantokylässä Kainaston joen varrella, laidunmaiden ympäröimänä. Tilalla elelee kuutisenkymmentä hereford-emolehmää ja lisäksi nuori karja sekä sonnit. Vuodesta 2012 lähtien tilalla kasvatettu liha on ollut luomua.

 

Jussi ja Paula Harjun tilalle ensimmäiset herefordit saapuivat 2008. Teuvan Äystön kylässä sijaitsevalla tilalla asustelee kaikkiaan 70 herefordia. Harjun tilalla rehut kasvatetaan itse eikä teollisia rehuja eläinten suuhun eksy. Poikineille emoille tärkeä valkuaisrehukin puristetaan omista rypseistä.

 

Jyri ja Tia Tannerin tilalla Teuvan kunnan Perälän kylässä tuotetaan maitoa ja kasvatetaan hereford-karjaa. Yhdistetty pihvilihan ja maidon tuotanto antaa kustannusetuja rehunkorjuussa ja työajoissa. Hereford-emolehmien hoito aloitettiin jo 90-luvun alussa.

 

 

 

Leppälän luomutila


Pohjanmaan lakeuksilla, Jyringissä sijaitseva Leppälän luomutila on erikoistunut possujen kasvatukseen. Tilan toiminta on ollut luonnonmukaista jo vuodesta 1995 lähtien.

 

Leppälän luomutilalla possutkin syövät omalla tilalla tuotettua luomuravintoa. Maata hoidetaan hellävaraisesti, luonnon omia menetelmiä hyödyntäen kuten käyttämällä eloperäisiä lannoitteita ja viljelemällä vuorotellen erilaisia kasveja. Terve ja elinvoimainen maaperä tuottaa sadon, jossa tärkeät ravintoaineet ovat tasapainoisessa suhteessa hyvinvointiamme ajatellen: luomupossun syömä rehu ei sisällä kemiallisia lannoitteita eikä torjunta-aineita.

 

Eläinten kasvuolosuhteet ovat hyvät – Leppälän luomupossut saavat käyttäytyä sikamaisesti! Karsinat ovat tilavia, ja possut pääsevät ulkoilemaan.

 

Leppälän luomutilalla on viljelyssä ja eläinten hoidossa pitkät perinteet. Keväällä 2013 tilalla tapahtui sukupolvenvaihdos, ja uusi nuori isäntä Hannu Leppälä astui remmiin – jo neljännessä polvessa. EU:iin liittymisen myötä tilalla päädyttiin erikoistua luomuun tavanomaisen tuotannon ja laajentumisen sijaan.

 

Tilan luomutuotantoa valvotaan pellolta pakkaukseen saakka  – siksi voit olla varma ruokasi alkuperästä, puhtaudesta ja maukkaudesta.

 


L'Uomu Nokka

 

L'Uomu Nokka on ensimmäinen Suomessa jatkuvassa tuotannossa kasvanut luomubroileri. L'Uomu Nokan tavoitteena on tuottaa vastuullisesti laadukasta ja maukasta luomubroileria suomalaisten ruokapöytiin.

 

L'Uomu Nokan broilerit ovat alkuperäistä luomuun kehitettyä Hubbard CY -rotua. Linnut elävät luonnollisen pituista elämää ja ne saavat liikkua, kuopsuttaa ja seurustella vapaasti tilavissa kanaloissa, joissa on paljon ikkunoita tuomassa päivänvaloa. Ne pääsevat halutessaan myös ulkoilemaan päivittäin, paitsi kylmillä pakkasilla, jolloin on mahdollista käydä terassilla. Linnut syövät vain suomalaista luomuravintoa ja luomurehua. Luomubroilerin munat tulevat toistaiseksi tanskalaisilta luomutiloilta. Parin päivän ikäisenä munat kuljetetaan Huittisiin hautomoon, jossa ne viipyvät kolme viikkoa. Sen jälkeen tiput kuljetetaan kasvatustiloille, joissa ne saavat elää mahdollisimman lajityypillistä elämää. 

 

Kasvatustilojen isäntiä ovat Petri Tiukka Punkalaitumella, Timo Mäntysalo Peräseinäjoella ja Esko Nieminen Loimaalla. Hautomosta vastaa Esa Puonti Huittisista. Luomubroilerit teurastetaan Köyliössä sopimusteurastamolla, jonne kasvatustiloilta on parin tunnin ajomatka.




 

Nokan lammastila

 

Nokan Lammastilan luomulampaat kasvavat arvokkaissa perinnemaisemissa Somerolla, Häntälän notkoissa ja viettävät suurimman osan elämästään laiduntaen.

Luomutilalla on noin 300 uuhta, jotka laiduntavat karitsoidensa kanssa noin puolet vuodesta notkoissa ja luomupelloilla. Talvella lampaat asuvat tilavissa karjasuojissa ja syövät pääasiassa omalla tilalla luonnonmukaisesti viljeltyä säilörehua. Liha on eettisesti ja ekologisesti tuotettua. Lampaista hyödynnetään myös villa ja taljat.

Tila on ollut Nokan suvun omistuksessa vuodesta 1540 lähtien, ja tänään tilaa hoitaa Juha Nokka perheineen. Ensimmäiset Texel-sukuiset lampaat tulivat tilalle vuonna 2007, luomutilana Nokan lammastila on toiminut vuodesta 2009. 

 

 

 

Pargas Gård


Länsi-Uudellamaalla, Tammisaaressa sijaitseva Pargas Gård on pihvikarjan kasvattamiseen keskittynyt luomutila, jolla tuotetaan Aberdeen Angus ja Hereford rotujen risteytyksiä ekologisin periaattein.


Pargas Gård on ollut Wecktsrömin suvun omistuksessa vuodesta 1911, ja tällä hetkellä tilaa isännöi Mathias Weckström perheineen. Vuonna 1991 tilalle hankittiin ensimmäiset emolehmät, joiden jälkeläisiä tilan nykyiset eläimet ovat. Samalla aloitettiin ekologinen luomuviljely, ja vuodesta 1995 alkaen tilan myytävät tuotteet ovat olleet luomumerkin alla.

 

Kesällä Pargas Gårdin karjaa pidetään pelloilla tai luonnonniityillä, jossa ne voivat elää lajille ominaisia elämää ja liikkua vapaana. Talvikaudella eläimet kasvavat pihattonavetassa, jossa on paksu olkipehmustelattia. Pihatossa karja saa liikkua vapaasti ja saa halutessaan siirtyä myös ulkotarhaan. Lihakarja syö Pargas Gårdin omalla tilalla ekologisesti tuotettua heinää ja säilörehua.

 

Naudat teurastetaan Paimion teurastamolla, joka on tilaa lähinnä oleva luomuhyväksytty teurastamo. Liha leikataan ja pakataan Helsingissä Heikin Liha Oy:ssa, joka on luomuhyväksytty lihapakkaamo.

 

 



Viskilän tila

 


Viskilän tila tarjoaa puhdasta ja eettisesti kasvatettua Kukonharjan kukonpoikaa, jonka matka tilalta pöytään on lyhyt. 

 

Satakunnassa, Huittisten Vampulassa, Kukonharjan kylässä sijaitsevaa Viskilän tilaa isännöi Milla ja Kimmo Nikko perheineen. Kukonpoikia tilalla on kasvatettu vuodesta 2005. Kukonpoikien kasvatuksessa panostetaan ennen kaikkea eläinten hyviin ja eettisiin kasvuoloihin ja siten myös lihan parempaan makuun. Eläinten kasvatuksessa ja käsittelyssä noudatetaan myös tarkkoja hygieniamääräyksiä.

 

Kukonpojat elävät kasvattamossa, jossa ne voivat vapaasti tepastella turpeella ja oljilla päällystetyllä lattialla. Kesäisin ne pääsevät ulkotarhaan ja saavat toteuttaa lajilleen ominaista elämää. Kukonpojat syövät oman tilan pelloilla kasvanutta viljaa, eikä niitä ruokita soijalla. Kukonpojat kasvavat huomattavasti hitaammin kuin broilerit, jolloin kukonpoikien lihan maku on parempaa.

 

Viskilän tilan kukonpojat saivat vuonna 2010 Maakuntien parhaat -merkin. Elintarvikeraadin lausunnossa kukonpojista sanottiin seuraavaa "Todella mehukasta ja pehmeää", "Lihanmakuinen ja murea", "Ehdottomasti tälläistä tarvitaan".

 


Sopisivatko sinun tilasi tuotteet myytäväksi Kotitilan kautta?

 

Kotitila.fi tarjoaa tuottajille kätevän ja joustavan tavan myydä tuotteita suoraan asiakkaille, jotka arvostavat laadukasta ja reilua ruokaa. Kotitila.fi-palvelun kautta tuottajat voivat myydä tuotteitaan kätevästi lähes koko Suomeen niin että välikäsien määrä on minimoitu. Tämän ansiosta tuottaja saa paremman korvauksen työstään ja tuotteistaan.

 

Etsimme jatkuvasti uusia tuottajakumppaneita, joten ota yhteyttä: Eeva-Maria Kytönen, 040 709 2131 tai Petteri Kytönen 040 500 9906