Kotitilan kumppanitilat

 

Kotitila.fi tekee yhteistyötä maukasta, puhdasta ja reilua lähi- ja luomuruokaa tuottavien tilojen sekä paikallisten kalastajien kanssa. Eläinten ja luonnon hyvinvointi ja kestävä kehitys eri muodoissaan ovat tuottajakumppaneillemme sydämen asioita. Voit tutustua tuottajakumppaneihimme tällä sivulla.


Ekströmin Kalapuoti

 

Ekströmin Kalapuoti on hankolaisen kolmannen sukupolven kalastajan Magnus Ekströmin tuoreen kalan erikoismyymälä Helsingissä Hakaniemen kauppahallissa.


Ekströmin perheyrityksessä kalastetaan läpi vuoden. Kiireaikoina Ekströmit hankkivat kausiluontoisesti kalaa myös muilta Hangon lähiseudun kalastajilta. Kalaa hankitaan myös kalankasvattajilta mm. Ahvenanmaailta. Lohi tulee pääasiassa Norjasta. Kala käsitellään joka aamu tuoreena yrityksen nykyaikaisessa kalankäsittelylaitoksessa Hangossa. Kalan jäljitettävyys ja laatu on Ekströmeille ensiarvoisen tärkeää, ja yritys tekee tiivistä yhteistyötä Suomen elintarvikeviranomaisten kanssa.

 

Magnus Ekström myy itse kalaa Helsingin Hakaniemen kauppahallissa silloin kun ei ole kalastamassa. Hän on kalastanut ja myynyt kalaa koko ikänsä ja takaa, että asiakkaat saavat kalansa aina tuoreena ja oikein käsiteltynä.

 

Ekströmin savukalat savustetaan vuosisatoja vanhoja hankolaisia perinteitä kunnioittaen. Perinteiden kunnioittaminen tarkoittaa sitä, että kaikki tuotteet suolataan käsin merisuolalla ja savustetaan aidolla leppäpurulla. Tämä on poikkeuksellista nykyisissä tavoissa tuottaa savulohta: tyypillisesti tuotanto on koneistettua ja savuaromi tehdään keinotekoisesti kemikaaleilla. Kaikki Ekströmin savustama lohi on käsin fileerattu huippumodernilla laitoksella. Ekströmin savulohituotteet, loimulohi sekä graavilohi on palkittu Brysselissä maailman parhaiden kalatuotteiden joukossa vuonna 2013. Ekströmin kalatuotteita viedään myös Keski- ja Etelä-Eurooppaan.



Hemmanet


Hemmanet on laidunkalkkunoiden kasvattamiseen erikoistunut maatila Närpiöstä


Hemmanet kasvattaa free range -kalkkunoita, jotka laiduntavat vapaana kesäkauden 10 000 neliön kokoisella laitumella. Tilalla on ollut kalkkunoita jo 14 vuoden ajan, ja Hemmanet on ensimmäinen suomalainen laidunkalkkunoiden kasvattaja. Tila on tehnyt uraauurtavaa työtä laidunkalkkunoiden kasvatuksessa yhdessä kalkkunantuotannon johtavien asiantuntijoiden sekä eläinlääkärien kanssa.


Hemmanetin kalkkunat saavat itse valita ovatko ne laidunkauden aikana sisällä sääsuojassa vai ulkona laitumella. Sääsuojassa kalkkunoilla on tarjolla puhdasta vettä ja ruokaa.  Rehu koostuu tilan omasta viljasta sekoitettuna kalkkunoille tarkoitettuun ravintotiivisteeseen. Laidunnettuaan kesän kalkkunat ovat kasvaneet suuriksi ja vahvoiksi ja niiden liha on hyvin laadukasta ja maukasta.


Kalkkunat teurastetaan Länsikalkkunalla Säkylässä, jonne on matkaa tilalta 200 km. Kuljetus tapahtuu modernilla kalkkunakuljetusrekalla. Kokeneet lastaajat lastaavat linnut yöllä suoraan laitumelta niin, että ne ovat teurastamolla aamulla kun teurastus alkaa, joten odotusaika teurastamolla on lyhyt. Kuljetusaikataulu on suunniteltu niin, ettei kalkkunoiden tarvitse olla pitkään kuljetuksessa.

 

 

Herrakunnan Lammas

 

Herrakunnan Lammas on karitsan- ja vasikanlihantuotantoon erikoistunut maatila Perttelissä Salon seudulla. Eläimet laiduntavat pääosin luonnonniityillä ja ulkoilevat läpi talven.

 

Herrakunnan tilalla tuotetaan maukasta ja huippulaadukasta karitsanlihaa. Tuotannossa kiinnitetään erityistä huomiota eläinten hyvinvointiin ja rehun laatuun. Jaakko Jussilan ja Sari Jaakolan isännöimän tilan toiminta aloitettiin vuonna 2010, jolloin ensimmäiset lampaat tulivat tilalle. Uusi, viihtyisä lampola valmistui v. 2014. Valtaosa tilan lampaista on Suomen alkuperäisrotuihin lukeutuvaa kainuunharmasta, jonka liha on hienosyistä ja vähärasvaista. Kainuunharmas on harvinainen rotu, joka oli jo katoamassa sukupuuttoon, mutta kanta on määrätietoisella työllä saatu elvytettyä. Lisäksi tilalla on valkoisia ja ruskeita suomenlampaita.

 

Kausituotteena tilalla kasvatetaan laadukasta laidunvasikkaa. Vasikat kasvavat lajinmukaisesti pelto- ja luonnonlaitumilla sekä merenrantaniityillä laiduntamalla yhdessä lampaiden kanssa. Vasikat käyskentelevät vapaina koko kesän. Tällä tavoin vasikoille tarjotaan erittäin vapaa ja lajinmukainen elinympäristö. Tilalla suositaan alkuperäisrotuja myös vasikankasvatuksessa. Pääosa tilan vasikoista on länsisuomenkarjaa tai lapinlehmiä. Vapaana laiduntavan vasikan liha on rasvatonta, maukasta ja mureaa. Lisäksi tilalla kasvatetaan kasviksia ja rehua, joiden tuotanto on luomua.

 

Eläimet teurastetaan Sastamalan teurastamolla, jonne on 120 km matka tilalta. Kuljetukset hoidetaan omalla autolla juuri ennen teurastusta, jolloin kuljetukseen käytetty aika saadaan minimoitua ja eläimet saavat olla stressivapaassa ympäristössä mahdollisimman pitkään.



Kuorttisen luomukanala


Kuorttisen luomukanala on keskittynyt tuottamaan laadukkaita luomukananmunia.


Kuorttisen luomukanala sijaitsee Partalan kylässä, Lappeenrannan kupeessa. Tila on perustettu vuonna 1925, jolloin nimi oli Malmin siitoskanala ja toiminta oli keskittynyt pääosin siitoskanojen tuottamiseen. Nyt kolme sukupolvea myöhemmin, nimi on vaihdettu Kuorttisen luomukanalaksi. Maatalousyhtymän osakkaina toimii Juha, Satu-Anne, Aki ja Lassi Kuorttinen. Luomutuotanto on tilalla aloitettu vuonna 1998.

 

Kananmunia tuotetaan luomutuotannon mukaan, jolloin tuotantoketju on läpinäkyvä ja luotettava. Kanojen hyvinvointia ja terveyttä pyritään edistämään hyvällä hoidolla, laadukkaalla luomurehulla, kanojen jaloittelulla ja kesäaikaan laiduntamisella, väljillä elinolosuhteilla ja pitämällä huolta kanalan puhtaudesta sekä kunnosta.

 

Kaikissa tilan kanaloissa on ikkunat, joiden kautta kanat saavat auringonvaloa läpi vuoden. Kanaloissa on pehkualueet, joissa kanat voivat kuopsuttaa ja kylpeä. Kesäisin kanat pääsevät ulos  ja niitä ruokitaan laadukkaalla luomurehulla. Kanat nukkuvat puuorsilla ja niillä on pesät, joihin ne munivat. Munat vierivät pesän takana olevalle hihnalle, joista ne kerätään kennoihin käsin.  

 

 

Laidun Hereford


Etelä-pohjanmaalaiset maatilat Toija, Harju ja Tanner markkinoivat tuottamaansa hereford-lihaa yhteisellä Laidun Hereford -nimellä. Kolmikkoa yhdistää hereford-rodun lisäksi sitoutuminen eettiseen kasvatukseen.

 

Eläimet hoivataan vasikasta aikuiseksi keskittyen niiden hyvinvointiin ja eläintä kunnioittavaan kohteluun loppuun saakka. Eläimet saavat käyttäytyä mahdollisimman luonnonmukaisesti: laumat laiduntavat ulkona toukokuusta marraskuuhun ja emot saavat hoitaa vasikoitaan laitumella koko kesän.

 

Antti ja Maija Toijan tila sijaitsee Kauhajoen Kantokylässä Kainaston joen varrella, laidunmaiden ympäröimänä. Tilalla elelee kuutisenkymmentä hereford-emolehmää ja lisäksi nuori karja sekä sonnit. Vuodesta 2012 lähtien tilalla kasvatettu liha on ollut luomua.

 

Jussi ja Paula Harjun tilalle ensimmäiset herefordit saapuivat 2008. Teuvan Äystön kylässä sijaitsevalla tilalla asustelee kaikkiaan 70 herefordia. Harjun tilalla rehut kasvatetaan itse eikä teollisia rehuja eläinten suuhun eksy. Poikineille emoille tärkeä valkuaisrehukin puristetaan omista rypseistä.

 

Jyri ja Tia Tannerin tilalla Teuvan kunnan Perälän kylässä tuotetaan maitoa ja kasvatetaan hereford-karjaa. Yhdistetty pihvilihan ja maidon tuotanto antaa kustannusetuja rehunkorjuussa ja työajoissa. Hereford-emolehmien hoito aloitettiin jo 90-luvun alussa.

 

Laidun Herefordin eläimet teurastetaan Hahtolan Lihassa Orismalassa. Jokaiselta Laidun Hereford tilalta on noin tunnin ajomatka teurastamoon.

 

 

 

Leppälän luomutila


Pohjanmaan lakeuksilla, Jyringissä sijaitseva Leppälän luomutila on erikoistunut possujen kasvatukseen. Tilan toiminta on ollut luonnonmukaista jo vuodesta 1995 lähtien.

 

Leppälän luomutilalla possutkin syövät omalla tilalla tuotettua luomuravintoa. Maata hoidetaan hellävaraisesti, luonnon omia menetelmiä hyödyntäen kuten käyttämällä eloperäisiä lannoitteita ja viljelemällä vuorotellen erilaisia kasveja. Terve ja elinvoimainen maaperä tuottaa sadon, jossa tärkeät ravintoaineet ovat tasapainoisessa suhteessa hyvinvointiamme ajatellen: luomupossun syömä rehu ei sisällä kemiallisia lannoitteita eikä torjunta-aineita.

 

Eläinten kasvuolosuhteet ovat hyvät – Leppälän luomupossut saavat käyttäytyä sikamaisesti! Karsinat ovat tilavia, ja possut pääsevät ulkoilemaan.

 

Leppälän luomutilalla on viljelyssä ja eläinten hoidossa pitkät perinteet. Keväällä 2013 tilalla tapahtui sukupolvenvaihdos, ja uusi nuori isäntä Hannu Leppälä astui remmiin – jo neljännessä polvessa. EU:iin liittymisen myötä tilalla päädyttiin erikoistua luomuun tavanomaisen tuotannon ja laajentumisen sijaan.

 

Tilan luomutuotantoa valvotaan pellolta pakkaukseen saakka  – siksi voit olla varma ruokasi alkuperästä, puhtaudesta ja maukkaudesta. 

 

Eläimet teurastetaan Pöntiön Lihatuote Oy:llä, joka on luomuhyväksytty lähiteurastamo. Matkaa teurastamolle on noin 60 km ja eläimet kuljetetaan juuri ennen sovittua teurastusaiaa, jotta ne saisivat olla stressivapaassa ja tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään.

 


L'Uomu Nokka

 

L'Uomu Nokka on ensimmäinen Suomessa jatkuvassa tuotannossa kasvanut luomubroileri. L'Uomu Nokan tavoitteena on tuottaa vastuullisesti laadukasta ja maukasta luomubroileria suomalaisten ruokapöytiin.

 

L'Uomu Nokan broilerit ovat alkuperäistä luomuun kehitettyä Hubbard CY -rotua. Linnut elävät luonnollisen pituista elämää ja ne saavat liikkua, kuopsuttaa ja seurustella vapaasti tilavissa kanaloissa, joissa on paljon ikkunoita tuomassa päivänvaloa. Ne pääsevat halutessaan myös ulkoilemaan päivittäin, paitsi kylmillä pakkasilla, jolloin on mahdollista käydä terassilla. Linnut syövät vain suomalaista luomuravintoa ja luomurehua. Luomubroilerin munat tulevat toistaiseksi tanskalaisilta luomutiloilta. Parin päivän ikäisenä munat kuljetetaan Huittisiin hautomoon, jossa ne viipyvät kolme viikkoa. Sen jälkeen tiput kuljetetaan kasvatustiloille, joissa ne saavat elää mahdollisimman lajityypillistä elämää. 

 

Kasvatustilojen isäntiä ovat Petri Tiukka Punkalaitumella, Timo Mäntysalo Peräseinäjoella ja Esko Nieminen Loimaalla. Hautomosta vastaa Esa Puonti Huittisista. Luomubroilerit teurastetaan Köyliössä sopimusteurastamolla, jonne kasvatustiloilta on parin tunnin ajomatka.


 

Mantereen tila

 

Mantereen tilalla Lempäälässä kasvatetaan ensimmäisenä Suomessa luomukukonlihaa. Kukkoja kasvatetaan sesonkiluontoisesti kesäkuukausina. Kukkojen kasvatus alkoi vuonna 2012, ja kesällä 2013 Mantereen tilalla kuopsutteli maata noin tuhat reipasta kukkopoikaa.

 

Mantereen luomukukot kasvavat pienissä parvissa ja saavat luontaisessa ympäristössä toteuttaa vaistojaan, muun muassa kuopsutella maata ja kylpeä auringossa. Linnut elävät laitumella siirrettävissä tarhoissa sekä kasvihuonekanalassa, jonka ympärillä on laaja ulkotarha. Laitumella  kukkotarhoja siirretään joka päivä, jotta linnuilla on aina tuoretta nurmea käytössään. Kukot syövät tilalla kasvatettua luomuvehnää- ja härkäpapua, luomutäysrehua sekä nurmea. Kukonpojat tulevat Mantereen tilalle köyliöläisestä luomuhautomosta.

 

Mantereen kukkojen kasvattajat Niina ja Philip Mayer uskovat, että kukkojen hyvät elinolosuhteet takaavat herkullisen maun. Heille on ensiarvoisen tärkeää, että tuotanto on ekologista ja eettistä ja että eläimet voivat hyvin. Niinalle päivän paras hetki on, kun tulee aamulla aukaisemaan kasvihuonekanalan oven ja linnut oikein odottavat, että ne pääsevät pihalle syömään ja tonkimaan.

 

 


Nokan lammastila

 

Nokan Lammastilan luomulampaat kasvavat arvokkaissa perinnemaisemissa Somerolla, Häntälän notkoissa ja viettävät suurimman osan elämästään laiduntaen.

Luomutilalla on noin 300 uuhta, jotka laiduntavat karitsoidensa kanssa noin puolet vuodesta notkoissa ja luomupelloilla. Talvella lampaat asuvat tilavissa karjasuojissa ja syövät pääasiassa omalla tilalla luonnonmukaisesti viljeltyä säilörehua. Liha on eettisesti ja ekologisesti tuotettua. Lampaista hyödynnetään myös villa ja taljat.

Tila on ollut Nokan suvun omistuksessa vuodesta 1540 lähtien, ja tänään tilaa hoitaa Juha Nokka perheineen. Ensimmäiset Texel-sukuiset lampaat tulivat tilalle vuonna 2007, luomutilana Nokan lammastila on toiminut vuodesta 2009.

 

Eläimet teurastetaan Vainion teurastamolla Orimattilassa, jonne on tilalta noin 180 km matka.

 

 

 

Pargas Gård


Länsi-Uudellamaalla, Tammisaaressa sijaitseva Pargas Gård on pihvikarjan kasvattamiseen keskittynyt luomutila, jolla tuotetaan Aberdeen Angus ja Hereford rotujen risteytyksiä ekologisin periaattein.


Pargas Gård on ollut Weckströmin suvun omistuksessa vuodesta 1911, ja tällä hetkellä tilaa isännöi Mathias Weckström perheineen. Vuonna 1991 tilalle hankittiin ensimmäiset emolehmät, joiden jälkeläisiä tilan nykyiset eläimet ovat. Samalla aloitettiin ekologinen luomuviljely, ja vuodesta 1995 alkaen tilan myytävät tuotteet ovat olleet luomumerkin alla.

 

Kesällä Pargas Gårdin karjaa pidetään pelloilla tai luonnonniityillä, jossa ne voivat elää lajille ominaisia elämää ja liikkua vapaana. Talvikaudella eläimet kasvavat pihattonavetassa, jossa on paksu olkipehmustelattia. Pihatossa karja saa liikkua vapaasti ja saa halutessaan siirtyä myös ulkotarhaan. Lihakarja syö Pargas Gårdin omalla tilalla ekologisesti tuotettua heinää ja säilörehua.

 

Naudat teurastetaan Paimion teurastamolla, joka on tilaa lähinnä oleva luomuhyväksytty teurastamo. Liha leikataan ja pakataan Helsingissä Heikin Liha Oy:ssa, joka on luomuhyväksytty lihapakkaamo.

 


Herralan tila/ Herrala Beef


Herralan tilalla Päijät-Hämeessä kasvatetaan hereford- ja limousinrotuista luomupihvikarjaa emolehmätuotannon periaatteiden mukaisesti. Eläinten hyvä ja onnellinen elämä syntymästä aina teurastukseen saakka on Herralan tilalla perusasia, lähtökohta, jonka pohjalta tätä työtä tehdään.

 

Herralan tila on ollut nykyisen suvun omistuksessa 1860-luvulta lähtien. Tällä hetkellä tilaa isännöi Marko Rosenberg perheineen. Tilalla siirryttiin emolehmätuotantoon v. 1994. Charolais-, aberdeen angus ja hereford-risteytysten kautta päädyttiin vähitellen limousin- ja hereford-rotuihin. Puhtaiden yksilöiden ohella karjassa on myös näiden rotujen risteytyksiä. Eläimet ovat nautojen hyvinvointisopimuksen piirissä.

 

Kesällä karjaa laiduntaa peltolaitumien ohella luonnonheinää kasvavilla metsälaitumilla. Kolme pihattoa ulkotarhoineen suojaavat karjaa ja säästävät laitumia sääolosuhteiden ollessa huonot laiduntamiseen. Talvipakkasilla emot saavat poikia lämpimän kivinavetan suojissa. Eläimet ruokitaan oman tilan luomurehuilla, kesäaikaan laidunheinällä ja talvella apila-timotei-säilörehulla sekä kuivaheinällä. Vasikat ovat emojensa seurassa laumassa ensimmäisen laidunkautensa.

 

Herralan tilalla ei ole koskaan nupoutettu vasikoita eikä kastroitu sonnipoikia.

 

Naudat teurastetaan luomuhyväksytyssä, hyvämaineisessa Vainion Teurastamossa Orimattilassa. Lihan paloittelu ja pakkaus ja raakakypsytys (ja tarvittaessa pakastus) tapahtuu luomuhyväksytyssä Heikin Liha Oy:ssä Helsingissä.

 

Herralan tilalta myyntiin tuleva liha on leikkaamossa lihamestarin valvonnassa oikeaoppisesti raakakypsytettyä. Jauheliha valmistetaan ihan tuoreesta ruhosta ja myydään välittömästi tuoreena tai pakastetaan leikkaamossa heti jauhatuksen jälkeen. Tällä varmistetaan jauhelihan paras mahdollinen laatu niin tuoreena kuin pakasteenakin. Herralan tila ei myy vasikanlihaa.

 

 

 

Syrjälän lammastila


Kanta-Hämeessä Tammelan kunnassa, Portaan kylässä sijaitseva Syrjälän lammastila on ollut samassa suvussa jo vuodesta 1573. Lampaita on tilalla kasvatettu vuodesta 2010 alkaen. Syrjälän tila on siirtynyt luomutuotantoon vuonna 2012 ja saa virallisen luomustatuksen keväällä 2015.


Syrjälän tilaa isännöivät Hannu-Pekka Syrjälä ja Katja Sihvonen perheineen. Hannu-Pekka on suvun 19. isäntä. Lampaita tilalla on kasvatettu vuodesta 2010 alkaen, aikaisemmin tila toimi kasvinviljelyn parissa. Karitsanlihan lisäksi Hannu-Pekka ja Katja haluavat hyödyntää myös villan ja taljat, joita myydään suoraan tilalta.

 

Syrjälän tilan lampaat ovat rodultaan Hollannista kotoisin olevia texeleitä. Joukkoon on onnistuttu jalostamaan myös harvinaista bluetexeliä, jonka villa on teräksen harmaa ja taljat kauniin kirjavia. Kesäisin lampaat laiduntavat Portaan kylän ympäristössä ja talvet ne asuvat uudessa lampolassa, jossa lampaat ruokitaan pyöröpaalihäkkien avulla.


Karitsat syntyvät huhti-toukokuussa ja pääsevät heti toukokuun alussa emojen kanssa laitumelle. Karitsoiden ruokinta perustuu täysin laiduntamiseen, ja ne saavat laiduntaa koko kesän lokakuulle asti. Karitsoille ei syötetä lainkaan väkirehua. Talvikaudella emot syövät esikuivattua säilörehua.



Tuomaan Kalatukku

 

Tuomaan Kalatukun perustajat ovat pitäneet Helsingin kauppatorilla kalakauppaa jo yli 20 vuoden ajan. Stadin parhaat kalankäsittelijät lupaavat toimittaa vain parasta laatua, nopeasti, turvallisesti ja ystävällisesti.


Tuomaan Kalatukun tarina sai alkunsa Helsingin kauppatorilta, jossa Tuomaan Kalan perustajat ovat pitäneet laadukkaista kalatuotteistaan tunnettua torikauppaa jo yli 20 vuoden ajan. Tuomaan Kalan toiminnan kasvaessa ajatus kalatukun perustamisesta alkoi kyteä, ja vuonna 2010 kalatukku perustettiin Helsingin Kivikkoon. Huipputunnetusta torikaupasta laajennettiin ammattitaidolla ja ylpeydellä myös kalatukkutoimintaan, jotta olisi mahdollista palvella muitakin kuin kauppatorille asioimaan pääseviä asiakkaita. Tuomaan Kalatukku palvelee asiakkaita ympäri Suomea mutkattomalla palveluasenteella ja huippulaadukkailla, tuoreilla kalatuotteilla. Uusi tuotantolaitos täyttää vaativimmat elintarviketurvallisuuden vaatimukset.

 

Tuomaan Kalatukun valikoimaan kuuluu pyyntituoretta kotimaista ja ulkomaista kalaa, savupöntöstä höyryävää savukalaa sekä äyriäisiä ja sillejä.

 

 

 

Viskilän tila

 


Viskilän tila tarjoaa puhdasta ja eettisesti kasvatettua Kukonharjan kukonpoikaa, jonka matka tilalta pöytään on lyhyt. 

 

Satakunnassa, Huittisten Vampulassa, Kukonharjan kylässä sijaitsevaa Viskilän tilaa isännöi Milla ja Kimmo Nikko perheineen. Kukonpoikia tilalla on kasvatettu vuodesta 2005. Kukonpoikien kasvatuksessa panostetaan ennen kaikkea eläinten hyviin ja eettisiin kasvuoloihin ja siten myös lihan parempaan makuun. Eläinten kasvatuksessa ja käsittelyssä noudatetaan myös tarkkoja hygieniamääräyksiä.

 

Kukonpojat elävät kasvattamossa, jossa ne voivat vapaasti tepastella turpeella ja oljilla päällystetyllä lattialla. Kesäisin ne pääsevät ulkotarhaan ja saavat toteuttaa lajilleen ominaista elämää. Kukonpojat syövät oman tilan pelloilla kasvanutta viljaa, eikä niitä ruokita soijalla. Kukonpojat kasvavat huomattavasti hitaammin kuin broilerit, jolloin kukonpoikien lihan maku on parempaa.

 

Viskilän tilan kukonpojat saivat vuonna 2010 Maakuntien parhaat -merkin. Elintarvikeraadin lausunnossa kukonpojista sanottiin seuraavaa "Todella mehukasta ja pehmeää", "Lihanmakuinen ja murea", "Ehdottomasti tälläistä tarvitaan".

 

Kukonpoikien teurastus tapahtuu Kronfågel Finland Oy:n teurastamolla, Liedossa. Viskilän tilalta teurastamolle on matkaa n. 70 kilometriä eli ajoaikaa n. 1 tunti.

 


Sopisivatko sinun tilasi tuotteet myytäväksi Kotitilan kautta?

 

Kotitila.fi tarjoaa tuottajille kätevän ja joustavan tavan myydä tuotteita suoraan asiakkaille, jotka arvostavat laadukasta ja reilua ruokaa. Kotitila.fi-palvelun kautta tuottajat voivat myydä tuotteitaan kätevästi lähes koko Suomeen niin että välikäsien määrä on minimoitu. Tämän ansiosta tuottaja saa paremman korvauksen työstään ja tuotteistaan.

 

Etsimme jatkuvasti uusia tuottajakumppaneita, joten ota yhteyttä: Eeva-Maria Kytönen, 040 709 2131 tai Petteri Kytönen 040 500 9906